torstai 11. elokuuta 2016

Ahvenkukko

Kesä on ollut varsin satoisa. Olen kolunnut sekä mustikkamättäitä että vadelmapuskia, löysin polun, jota aloin kutsua tattitieksi ja kävin kantarellitaivaassa. Loppusaldo lasketaan ämpäreinä, ei vaikka litroina.

Sitten vielä pisteenä iin päälle ahvenet olivat vallattomalla tuulella ja tunkivat sankoin joukoin katiskaan ja verkkoon. Ahvenilla oli niin kiire pannulle, että mies ei saanut sätkivää verkkoa edes laskettua järveen. Omituista, mutta en valita. Ja oli siellä joukossa pari kuhaakin, joita ei meidän verkoissa ole näkynyt ... öö.. seitsemään vuoteen?!

Pikkuahvenet leivottiin kalakukoksi. En keksi montaakaan asiaa joka olisi herkullisempaa. 

Kukkoja on varmaan yhtä monenlaisia kuin on tekijöitä. Toiset käyttävät taikinassa vehnäjauhoja, minä en. Riisiä näkee joissain ohjeissa, joidenkin mielestä kalakukko riisin kanssa ei ole mistään kotoisin. Minun kukko on aika kalaisa ja aika lihaisa, kuori on ohuehko. Savonmualla se avataan tuosta piältä, mutta minä hämäläistyttönä viipaloin kalakukkoni.



Ahvenkukko

Kuori:
5 dl vettä
1,5 tl suolaa
n. 16 dl ruisjauhoja
loraus rypsiöljyä

Täyte:
2 rkl puuroriisiä
noin 800 kg kalaa (perattuna)
300 g siankylkeä
n. 3 tl suolaa

Sekoita kuoren aineet (älä käytä kaikkia jauhoja kerralla) ja vaivaa napakaksi, notkeaksi taikinaksi. Kaulitse taikina soikeaksi levyksi, joka ohenee reunoja kohden. Eron ei tarvitse olla kovin suuri. Nosta taikinalevy leivinpaperin päälle pellille. Ripottele riisinjyvät keskelle levyä. Lado riisin päälle kalaa ja possua kerroksittain, ripottele väleihin suolaa. Jätä possukerros päälimmäiseksi.

Käännä taikinan reunat tiiviisti täytteen päälle. Poimi samalla talteen vähän taikinaa, joka jää yli päällekäisistä kohdista. Ummista taikinasaumat huolellisesti kylmällä vedellä kastelluin käsin. Hiero pinta kuivaksi ruisjauhoilla. Paista kukkoa 250 asteen lämmössä noin 45 minuuttia. Jos kukosta valuu nestettä, paikkaa reiä heti taikinalla. Ole kuitenkin varovainen: kukko on kuuma ja vaikea käsitellä. Älä stressaa, jos ei suju. Kääri kukko leivinpaperiin ja sen jälkeen alumiinifolioon. Pane kukko takaisin uuniin ja säädä lämpötila 120 asteeseen. Jatka paistamista noin kahdeksan tuntia. 

Anna kukon tekeytyä hetki ennen kuin käyt sen kimppuun (tämä on vaikein kohta).

Huom. Paistolämpötila on suuntaa antava. Vähempikin riittää jos kalat ovat oikein pieniä (tai muikkuja, joiden ruodot ovat pienemmät ja pehmeämmät). Minulla on tapana tehdä kukko illalla ja jättää uuniin yöksi.

maanantai 1. elokuuta 2016

Ihana vadelmapiirakka

Heti alkuun pahoittelu tylsästä kuvasta. En voi tehdä ihan lähiaikoina enempää, joten ei tule uutta kuvattavaa ihan lähiaikoina. Ei johdu vadelmien puutteesta, vaan täällä on pula lähinnä itsekurista. Olen elellyt kesän muurinpohjaletuilla ja marjapiirakoilla. No on siellä joukossa joku kyljyskin ollut. Niin ja kilotolkulla kukkakaalia. Mutta ajattelin nyt ryhdistäytyä, ainakin pariksi päiväksi.

Vadelmasato on ilmeisesti paikoitellen ollut hyvin runsas, joten nyt olen raaskinut käyttää vattuja oikein leipomiseenkin. Muuten jemmaan niitä tuolla pakastimessa.

Mielessäni oli marjaisa, ohutpohjainen piiras, jossa olisi häivähdys mantelia ja jota herkuttelisin kermavaahdon kanssa. Sopivaa ohjetta ei löytynyt ihan heti, joten sävelsin itse. Se on aina vähän hasardia, mutta tää meni kyllä toisella yrityksellä suurin piirtein maaliin. Lopputulos oli oikein kiva ja marjaisa. Paitsi että kauniiksi lopuksi menin ripottelemaan tomusokeria piirakan päälle. Huono idea.




Vadelmapiirakka
(28 cm vuokaan)


Pohja:
150 g voita (tai margariinia)
4 dl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
n. 3 rkl kylmää vettä

Täyte:
1 paketti mantelimassaa
1 l vadelmia
1 dl vadelmahilloa
0,5-1 dl hillosokeria
2 rkl perunajauhoja

Nypi voi, jauhot ja sokeri sekaisin (tai hurauta monitoimikoneen leikkuuterällä muruiksi). Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levähtää jääkaapissa noin puolituntia. Kauli taikina pyöreäksi, hieman vuoan pohjaa suuremmaksi levyksi ja nosta voidellun, korppujauhotetun vuoan pohjalle. Pistele haarukalla ja laita jääkaappiin odottamaan täytteen sekoittamista. Kauli mantelimassasta pyöreä kiekko, joka on saman kokoinen kuin vuoan pohja. Nosta vuoka jääkaappiin odottamaan täytteen sekoittamista.

Sekoita vadelmat ja vadelmahillo varovasti keskenään. Sekoita perunajauhot osaan sokerista ja kippaa seos vadelmien sekaan. Maista ja lisää tarvittaessa vähän sokeria. Levitä täyte mantelimassan päälle. Paista piirakkaan 200 asteisen uunin alaosassa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä. Keitä hyvää kahvia. Tarjoa vadelmapiirakka kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Mustikkakakku

Mansikkasato jäi todella laihaksi, mutta mitäs tuosta. Mustikoita on senkin edestä. Ja metsävadelmia on tulossa ilmeisesti myös runsaasti. Olen jo vähän käynyt lämmittelemässä lähimetsissä ja ensi viikolla aion ryhtyä tositoimiin. Sääkin näyttää sopivasti vähän kuivahtavan.

En todellakaan osaa päättää mikä mustikkaleivonnainen olisi parasta, mutta tämmöisellä nätillä ja herkullisella kakulla on erityinen paikka sydämessäni. Se on marjainen ja raikas ja samalla tosi tosi herkullinen. Mikä parasta, kakku on munaton ja maidoton ja helposti muokattavissa myös gluteenittomaksi. 

Joku näppärä vaihtaa käden käänteessä liivatteen agaragariksi tai muuksi kasviperäiseksi hyytelöimisaineeksi ja tekee vegaanin kakun. Älkää kysykö mittasuhteita, kokeilut ovat kesken. Nappulan synttäreille tehty kokeilu pysyi kasassa, mutta oli vielä liian pehmeä.

Mustikkahilloke kannattaa valmistaa hyvissä ajoin etukäteen, jotta se ehtii jäähtyä kylmäksi.


Mustikkakakku (26 cm vuokaan)

Pohja:
180 g digestivekeksejä
75 g margariinia

Täyte:
4 dl mustikkahilloketta (ohje alempana)
2 dl soijarahkaa (alpro soya go on)
8 liivatetta
tilkka sitruunamehua
4 dl soijavispiä
sokeria (n. 0,5-1 dl)
2 tl vaniljasokeria

Pohja:
Sekoita hienonnetut keksit ja voisula keskenään. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Irtopohjavuoan reunan voi sipaista öljyllä. Kakku irtoaa näin vähän nätimmin vuoasta. Ehkä:) Painele keksiseos vuoan pohjalle tiiviisti tasaiseksi kerrokseksi. 

Täyte:
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sekoita mustikkahilloke ja soijarahka keskenään. Vatkaa soijavispi vaahdoksi. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja sulata liivatteet mehutilkassa kattilassa. Sekoita liivateseos mustikkaseoksen joukkoon. Lisää vaniljasokeri ja sokeria. Sekoita soijavaahto täytteeseen. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria. Sekoita huolellisesti ja kaada vuokaan. Nosta vuoka jääkaappiin ja anna seistä yön yli. Irrota varovasti vuoasta ja koristele. 


Mustikkahilloke:

1 l mustikoita
2 dl hillosokeria
1 sitruunan mehu

Pane kaikki aineet kattilaan. Keitä kymmenisen minuuttia kunnes mustikat ovat hajonneet. Aja sileäksi sauvasekoittimella tai blenderissä. Anna jäähtyä.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Kukkakaalicouscous

Hyvä ruoka, parempi mieli. Ilahdutin kuumassa ruuhkabussissa reilun tunnin istunutta itseäni kukkakaaliherkulla, joka oli aivan vailla vertaansa. Meillä tehdään tätä huomenna uudestaan. Ja viikonloppuna. Ensi viikolla otan tätä töihin evääksi. Juhannuksena kokkaan kukkakaalia anoppilassa.

Kukkakaali on muutenkin yksi lemppareistani: teen aika usein kukkakaalimuusia (keitetty kukkakaali sauvasekoittimella soseeksi, ripaus suolaa ja reilu nokare voita perään) tai kukkakaaligratiinia. Nyt teki mieli jotain raikkaampaa ja muistin ohjeen, jonka keväällä luin lempipuutarhakirjastani

Kukkakaalin lisäksi suosittelen tätä upeaa kirjaa kaikille kotipuutarhureille ja sellaisiksi haluaville. Keittiöpuutarha on selkeä ja perusteellinen käsikirja, joka ei missään kohdin sorru hifistelyyn tai turhaan rönsyilyyn.



Kukkakaalicouscous(ohje: Keittiöpuutarha - Siemestä lautaselle, Readme.fi)


1 kukkakaali
1/2 rkl voita
1/2 sipulia hienonnettuna (laitoin kaksi pientä kesäsipulia)
300 g tomaatteja (noin neljä keskikokoista tomaattia)
1,5 dl hienonnettua basilikaa
1,5 dl hienonnettua sileälehtistä persiljaa
1/2 tl suolaa
mustapippuria
1/2 dl sitruunamehua
1 rkl raastettua luomusitruunan kuorta
(lisäsin myös ripauksen sokeria, koska tomaatit eivät olleet ihan parhaimmillaan)

Pilko pesty kukkakaali ja surauta se pieneksi rouheeksi monitoimikoneessa. Sulata voi isolla pannulla ja kuullota sipulia muutama minuutti keskilämmöllä. Älä ruskista. Lisää pieniksi kuutioiksi leikatut tomaatit ja hauduta niitä viisi minuuttia. Sammuta levy, lisää kukkakaalit, yrtit, suola ja pippuri (ja sokeri) sekä sitruunan mehu ja kuoriraaste. Sekoita kaikki huolellisesti keskenään ja anna tekeytyä hetki kannen alla. 

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Sirkussynttärit

Lastenjuhlat ovat joka kerta enemmän tai vähemmän sirkusta, mutta nyt ne olivat sitä sitten ihan suunnitellusti. Kirkkailla väreillä, sirkushenkisillä eväillä ja muutamalla kummitädiltä lainatulla legohahmolla saimme kasaan mielestäni juuri sopivasti sirkustunnelmaa.

Oikaisin minkä kerkesin, mutta minihodarit tein ihan valmiiksi. Ajatus 14 lapsesta ketsuppipullon kimpussa ei houkuttanut. Yhtään. Sämpylät tein pakastimeen hyvissä ajoin.

Omat lapset eivät eritysemmin perusta täytekakuista, saati munattomista ja maidottomista täytekakuista. Näin ollen sorvasin kakun jäätelöstä: keksipohja + pehmennyttä jäätelöä. Homma pakkaseen hyvissä ajoin ja sieltä esille vartti ennen tarjoilua. Sitten vähän keksejä ympärille ja keksimurua hiekaksi.

Tigerista löytyi isoja vaahtokarkkeja, joista askartelin taikurinhattuun koko joukon kaniineja. Pinterestissä pupuille oli piirretty kasvot, meillä ei piirretty. Meillä oli myös pieniä munkkirinkilöitä, joista ei kyllä löytynyt kuvatodisteita.

Ohjelmanumerot olivat yksinkertaiset mutta lapsille kovasti mieleen. Tein glitter-tatuointeja sitä mukaa kun vieraat saapuivat, sitten syötiin, avattiin lahjoja ja lopuksi hutkittiin pinjataa. Olin varannut lapsille myös sirkusaiheisia värityskuvia, mutta lopulta aika kului kuin siivillä ja aika harva ehti värittämään.

Pinjatan sisällä oli pienet lahjapussit vieraille. Pusseissa oli karkkia ja hirmu kivat pillit... Sitten olikin sopivasti aika lähteä kotiin:)


perjantai 27. toukokuuta 2016

Maidoton jäätelökesä

Viisivuotissynttärit lähestyvät ja ideat ovat taas vähän vähissä. Kohta on aikakin vähissä... Maitoa ja kananmunia ei voi käyttää, mutta olisi kiva tarjota jotain herkullista, joka maistuu kaikille. Päädyin pienen surffailun päätteeksi jäätelökakkuun, josta jotenkin muovaan jotain teemaan sopivaa. Teemakin toivottavasti vahvistuu tässä ihan lähipäivinä.

Sopivan jätskin löytämiseksi pidimme tyttöjen kanssa pienet maistajaiset. Lautasille valikoitui Pirkan uutuusjäätelöitä, joissa makuina on sitruuna, mustaherukka sekä mango-passion, kestosuosikkia eli Oatlyn vaniljaa ja kaivoinpa pakastimesta esiin myös Oatlyn suklaata. Olen ilahtunut, koska vaihtoehtoja on nykyään todella paljon, jopa ihan pienissäkin kaupoissa.


Pirkan uutuudet olivat eniten minun mieleen, eritysesti sitruuna ja mustaherukka miellyttivät makunystyröitäni. Näihin kannattaa ehdottomasti tutustua, jos tykkää hedelmäisistä jäätelöistä. Samoin suutuntuma oli ihan täydellinen: rakenne on pehmeämpi ja sileämpi kuin sorbeteissa. Iso plussa tulee vielä kotimaisuudesta. Melkein liian hyvää ollakseen totta.

Mies äänesti ykköseksi Pirkan mango-passion-jäätelöä ja lapset Oatlyn vaniljaa. Lieneekö viimeksi mainittujen kohdalla kyse tottumuksesta, sillä tuota Oatlyn vaniljaa on syöty meillä melkoisesti. Se on minustakin ihan ok, mutta kaurainen sivumaku puskee pikkuisen liikaa läpi. 

Maistelukierros ei lopulta tuonut vastausta synttärikakkupohdintoihin. Kuvittelin, että suklaajäätelö olisi lasten mieleen, mutta olin väärässä. Jälleen kerran. Pohdinta jatkuu, ja vielähän tässä ehtii pitää uudet maistiaiset. Onko teillä lukijoilla jotain erityisiä suosikkeja?

tiistai 17. toukokuuta 2016

Lähtökakku

Leivoin viime viikolla kollegoille - tai pitäisikö jo sanoa - entisille kollegoille lähtökakun. Halusin tehdä jotain keväistä, raikasta ja tyylikästä. Keväistä ehkä tuli, jossain määrin kai aika raikastakin mutta samalla kyllä melkoisen täyteläistä. Ja jos ei nyt kovin tyylikästä niin värikästä sitten senkin edestä. Mielessäni oli nätti kranssi kukista, marjoista ja mintusta, mutta sitä ei kyllä voi päätellä lopputuloksesta.



Ohje on se, jota olen jo pari kertaa testannut erilaisiin perhejuhliin. Nyt laitoin sokerin sulkeisiin, koska sen kanssa kannattaa olla varovainen. Nähtävästi mustikoiden makeudessa on melkoisia eroja, sillä viimeksi kakku ei minusta ollut tarpeeksi makeaa, nyt siitä meinasi tulla liian makeaa.

Mustikka-maitosuklaakakku

Pohja:
150 g dominokeksejä
 65 g voita

Mustikkakerros:
4 dl mustikkahilloketta (ohje alempana)
100 g maustamatonta jugurttia
100 g mascarponea
(0,5-1 dl sokeria)
4 liivatelehteä
2 rkl sitruunamehua
3 dl kermaa

Maitosuklaakerros:
200 g maitosuklaata
1 dl kermaa
50 g jugurttia
3 liivatelehteä sulatettuna
4 dl kermaa
1 tl vaniljasokeria


Pohja:
Sekoita hienonnetut keksit ja voisula hyvin keskenään ja painele irtopohjavuoan pohjalle tiiviisti tasaiseksi kerrokseksi.

Mustikkakerros:
Sekoita hilloke, maustamaton jugurtti, tuorejuusto ja puolet sokerista tasaiseksi massaksi. Liota liivatteita kylmässä vedessä. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi. Purista liivatelehdistä vesi ja sulata ne vesitilkassa. Lisää liivatelehdet sekä kermavaahto mustikkaseokseen. Maista ja lisää tarvittaessa sokeria. Levitä mustikkakerros keksipohjan päälle ja hyydytä kylmässä muutamia tunteja.

Maitosuklaakerros:
Laita liivatteet likoamaan runsaaseen veteen. Kiehauta 1 dl kermaa ja lisää kermaan suklaa. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Lisää jugurtti suklaaseokseen. Sulata liivatelehdet vesitilkassa. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi, lisää vaniljasokeri. Lisää liivatteet ja kermavaahto suklaaseokseen. Levitä suklaakerros jähmettyneen mustikkakerroksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Koristele kakku kermavaahdolla (mausta halutessasi ripauksella kaakaojauhetta), syötävillä kukilla, mustikoilla, suklaalastuilla ja kaakaotomusokerilla.

Mustikkahilloke:
5 dl mustikoita
2 dl hillosokeria
1 sitruunan mehu

Pane kaikki aineet kattilaan. Keitä kymmenisen minuuttia kunnes mustikat ovat hajonneet. Aja sileäksi sauvasekoittimella tai blenderissä. Anna jäähtyä.