Dinokakku

Ystäväperheen kolmevuotias dinofani toivoi synttäreilleen punaista dinokakkua, jossa olisi ainakin mansikkaa. Dinofanin äiti toivoi, että kakku sopisi myös gluteiinitonta ja laktoositonta ruokavaliota noudattaville. Tästä dinosta tulikin oikein reippaan ja iloisen näköinen heppu. Tajusin tällä kertaa pitää maalipensselit ja kimallesprayn kaapissa. Vähemmän on aina niin paljon enemmän.

Kakkupohjan tein perunajauhoista ja vuoan jauhotin täysjyväriisijauhoilla. Myös joku gluteiiniton jauhoseos kävisi hyvin sekä leivontaan että jauhottamiseen. Kakun täytteenä yhdessä välissä on vaniljakreemi (tai diplomaattikreemi eli kermavaahtoa ja vaniljakastiketta) ja toisessa välissä mansikka-omenarahka. Tiedän tiedän, jälkimmäinen kuulostaa tosi epäilyttävältä, mutta se on oikeasti ihan hyvää. Marsipaanin alla on tavallinen voikreemi. Valkoiset osat ovat sokerimassaa, muuten käytin marsipaania.



Kommentit

  1. Voi miten ihana! Ja kuten sanoit, (välillä) vähemmän on tosiaan niin paljon enemmän. Saattaapi olla, että tällainen kakku tulee tulevaisuudessa tilaukseen:)

    Sun postaustahti ihan hengästyttää, en millään ehdi lukea kaikkea läpi tuoreeltaan. Onko sulla joku salainen energiapilleri käytössäsi?? Mä niiiin tarvitsisin sellaisen!

    VastaaPoista
  2. Kiitos:o) Täältä näitä kakkuja saa. Noi marsipaanikakut kestää vielä kuljetustakin ihan mukavasti.

    Ei ole pilleriä ei, ellei ab-kuuria lasketa sellaiseksi. Mutta vapaata aikaa on pikkusen liikaa. Varsinkin kun mun aikeet osallistua erääseen hiihtotapahtumaan kaatuivat. Riehun siis keittiössä kun en pääse tuonne ladulle hillumaan.

    VastaaPoista
  3. Jälleen kerran mahtava kakku.

    Minun makuuni rahka marjojen ja omppusoseen kera kuulostavat taas täydelliseltä kakkutäytteeltä tuon vanilijakreemin kanssa. Sopivassa suhteessa rahkan happamuutta, marjojen raikkautta ja pehmeää vanilijan makeutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks Johanna. Ja olen kanssasi samoilla linjoilla: kakussa pitää olla vähän hapokkuutta ja täyteläisyyttä yhtä aikaa.

      Poista
  4. Toisilta se käy tuo marsipaanin kanssa touhuilu ihan tuosta vaan, minä vasta harjoittelen. Ihana kakku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mullahan ei ole mitään vaihekuvia täällä;o)... Ei vaan. Parin harjoituksen jälkeen koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen ja marsipaani lakkasi ryppyilemästä ja repeilemästä.

      Käytän aika reilusti marsipaania, jotta sitä voi tuossa päällystysvaiheessa vielä venytellä ja painella.

      Poista

Lähetä kommentti