Kalajuttu

Mökkijärvellä pyörii monenlaista kalamiestä ja jutut pullistuvat kuin leipätaikina. Hurjan kalamiehen maineessa ollut sukulainen sai kuulemma kerta toisensa jälkeen valtavia kuhia. Kerran asiasta juteltuamme selvisi, että niitä melkoisia kuhia oli ollut tasan yksi, eikä sekään ollut mikään suuren suuri.

Ystävällisiä neuvoja on myös tarjolla runsaasti: juu juu, menkää (tai mänkee niin kuin sukulaiset sanovat) sinne ja tänne ja tuonne. Ja sitten siellä on ne kivet, niiden vieressä on syvää ja siellä on isoja kuhia. Ja vähän saaresta tuonne päin, sieltä saa hirmuisia ahvenia. Sitten pitäisi enää löytää ne kivet ja tietää minne päin tuonne oikein milloinkin on...

Järvessä on kyllä kalaa: olemme satunnaisesti saaneet muutamia ja kuhia muutamia ahvenia ja koko joukon lahnoja ja haukia. Nyt alkaa muuten kuulostaa siltä, että minä kalastaisin. Siis mieheni kalastaa ja sitten me saamme kalaa. 

Jostain syystä ahti oli kuluneella viikolla todella suopealla tuulella ja kalaa, erityisesti ahventa, tuli niin että piisasi. Ja mokomat vonkaleet olivat kaiken lisäksi melkeinpä pienen porsaan kokoisia. Suurin vonkale painoi 1 640 g. Optimistit olivat onneksi pakanneet mukaan veitsenteroittiminen, joten pari kalaveistä saatin nopeasti kuntoon "pikku urakkaa" varten. 

Kuvassa mittatikkuna monitoimityökalu, 11 cm.


Palaan ahvenherkkuihin yksityiskohtaisemmin myöhemmin, toivottavasti monta kertaa. Suuri osa kalakasasta päätyi nimittäin pakastimeen. Ja palaan myös muutamiin muihin kesäherkkuihin. Kesä  jatkuu vielä, vaikka loma onkin tällä erää meidän huushollissa käsitelty. 



Kommentit